Muu maailma hävisi yön aikana. Heräsin sireenin huutoon ja ehdin jo kirota laiskuuttani, kun en vieläkään ole saanut ostettua kumisaappaita. Mutta onneksi kyseessä oli vain laivan sumusireeni, eikä San Marcon tulvasireeni.
Joten selvisin kuivin jaloin lähikauppaan, mutta fondamenta oli suorastaan aavemainen näkyvyyden katketessa 30 metriin. Normaalisti vastarannalta erottaa lähes uutisotsikotkin...
Oikeastaan sääli, että täytyy seikkailla pääsaarelle tänään. Olisimme voineet muiden giudeccalaisten kanssa leikkiä autiota saarta tai maailmanloppua...
1 kommentti:
Mä olen tästä ylösnousemuksesta intoutuneena lukenut nyt tän koko blogin krapuloidessani läpi (vaikkakin Sannin juttuja on mahdoton lukea kun sillä ei ole kappaleenjaon jaloa taitoa), huh.
Kiva kun teit tän.
Lähetä kommentti