Inferno, c.V, v. 136-138
La bocca mi bació tutto tremante, (Kissed my mouth, he was trembling as he did so)
Galeotto fu il libro e chi lo scrisse! (The book, the writer played the part of Galahalt)
Quel giorno piú non vi leggemmo avante. (That day we got no further with our reading)
Petrarca "Il Canzoniere", (1327-1374) -> il sonetto, runomitta quartina, quartina, terzini, terzini eli 14 versi. Kirjoitettu alunperin latinaksi ylistämään Petrarcan rakastatun (l'amore cortese) Lauran ihanuutta. Vrt. Danten Beatrice, Petrarcan rakkaus repivämpää ja aistillisempaa, myös maallinen ulottuvuus (joka ei kuitenkaan toteudu koskaan).
Il primo sonetto dal Canzoniere
Voi ch'ascoltate in rime sparse il suono (All you that hear in scattered rhymes the sound)
di quei sospiri ond'io nudriva 'l core (of sighs on which I used to feed my heart)
in sul mio primo giovenile errore (in youthful error when I was in part)
quand'era in parte altr'uom da quel ch'i' sono, (another man, and not what i am now,)
del vario stile in ch'io piango et ragiono (for the vain hopes, vain sorrows I avow,)
fra le vane speranze e 'l van dolore, (the tears and discourse of my varied art,)
ove sia chi per prova intenda amore, (in any who have played a lover's part)
spero trovar pietà, nonché perdono. (pity I hope to find, and pardon too.)
Ma ben veggio or sí come al popol tutto (But now I plainly see how I became)
favola fui gran tempo, onde sovente (a mocking tale that common people tell,)
di me mesdesmo meco mi vergogno; (and in myself my self I put to shame;)
e 'l pentersi, e 'l conoscer chiaramente (and penitence, and knowing all to)
che quanto piace al mondo è breve sogno (that what the world loves is a passing dream.)
Leopardi "Canti" 1831 -> settenario (7 tavua) ja endecasillabi, mutta vapaasti muunneltuna. Danten ja Petrarcan luomat metrican säännöt alkoivat hiljalleen murtua (lopullisesti näin kävi 1900-luvun alussa). Runoissa poikkeuksetta pessimistinen ja kuolemaa ihannoiva perussävy.
A se stesso (To Himself)
Or poserai per sempre, (Now you’ll rest forever)
Stanco mio cor. Perì l'inganno estremo, (my weary heart. The last illusion has died)
Ch'eterno io mi credei. Perì. Ben sento, (I thought eternal. Died. I feel, in truth,)
In noi di cari inganni, (not only hope, but desire)
Non che la speme, il desiderio è spento. (for dear illusion has vanished.)
Posa per sempre. Assai (Rest forever. You’ve laboured)
Palpitasti. Non val cosa nessuna (enough. Not a single thing is worth)
I moti tuoi, né di sospiri è degna (your beating: the earth’s not worthy)
La terra. Amaro e noia (of your sighs. Bitter and tedious,)
La vita, altro mai nulla; e fango è il mondo. (life is, nothing more: and the world is mud.)
T'acqueta omai. Dispera (Be silent now. Despair)
L'ultima volta. Al gener nostro il fato (for the last time. To our race Fate)
Non donò che il morire. Omai disprezza (gave only death. Now scorn Nature,)
Te, la natura, il brutto (that brute force)
Poter che, ascoso, a comun danno impera, (that secretly governs the common hurt,)
E l'infinita vanità del tutto. (and the infinite emptiness of all.)
Runo on oikeasti osa rakkausrunoelmaa, sillä seuraavassa runossa kertoja haistaa rakkautensa kohteen tuoksun kadulla ja saa huomata, että yritykset unohtaa olivat turhia.
Pascoli "Myricae" 1891-1903 -> yksinkertainen maalaiselämä. Pascolin runoissa näkymät lapsuudet traumaattiset kokemukset: isä murhattiin ja äiti kuoli pian tapahtuman jälkeen, lapset sijoitettiin asumaan eri puolille Italiaa. Käyttää runomittaa vapaasti ja vaihdellen, samoin riimitys on hyppivää. Ensimmäisiä "verso liberon" hyödyntäjiä.
Il lampo (Lamppu)
metro: endecasillibi, schema(riimitys) A BCBCCA, en löytänyt englanninnosta, joten saatte tyytyä luentomuistiinpanoihini, käännettynä tietysti, asianmukainen käännös olisi hyvin tervetullut.
E cielo e terra si mostrò qual era: (Taivas ja maa näyttäytyvät tässä ajassa)
la terra ansante, livida, in sussulto; (la terra agita, rauhaton, säpsähtää)
il cielo ingombro, tragico, disfatto: (taivas täynnä tragiikkaa, eloton, murtuneena)
bianca bianca nel tagico tumulto (valkoinen valkoinen (so.valo) hiljaisessa melussa (tacito tumulto=oksymorooni))
una casa apparì sparì d'un tratto; (hetkeksi talo ilmestyy näkyviin ja katoaa)
come un occhio, che, largo esterefatto, (kuin silmä, ulappa täynnä ihmetystä)
s'aprì si chiuse, nella notte nera. (se avautuu, sulkeutuu, mustassa yössä)
Toim huom. Taas taitto osoittautuu mun Akilleen kantapääkseni... ei tulis AD:ta tästä tytöstä
