Kuten Annen kanssa keskusteltiin, parhaat blogimerkinnät syntyisi silloin kun kävelee yksinään kaupungissa tai muualla. Silti ajattelin uhrata hetken omaa aikaani teille, vaikka tämä ei nyt jäsennykään enää niin hyvin kuin vielä aiemmin tänään.
Koska mulla menee oikeastaan aika hyvin.
Ensinnäkin syksy on periaatteessa täällä. Tai ei periaatteessa vaan käytännössä. Ei tarvitse enää miettiä, että pitäisikö nyt vaan kesän takia pukeutua vähän värikkäämmin ja kevyemmin kun se jotenkin kuuluu asiaan, vaan voi hyvin vetää ihanat lämpimät (mustat) hupparit ja neuleet päälle. Ja kesällä pitäisi olla paljon ulkona koska sekin jotenkin kuuluu asiaan; nyt voi möllöttää sisällä ja katsoa roskatositeeveesarjoja vaan koska ei ole pakko tehdä mitään, tai ladata uutta musiikkia iPodiin. Ja melankolisen musiikin kuuntelu sopii vihdoin ulkona vallitsevaan säähän. Sopivia valintoja olivat tänään esim. Foo Fighters ja Kent.
Fyysisestikin mulla menee aika kivasti. Selkä on vähän parempi kai, mutta ennen kaikkea alan jaksaa taas harrastaa liikuntaa enemmän ja voin oikeesti suunnitella aloittavani vaikka tanssimisen (jonka sijaan aloitin sen kung fun vajaa 7 vuotta sitten) ja salitreenin.
Lisäksi mulle on töistä löytynyt sitä miespuolista juttuseuraa, jota jäin kaipaamaan kun lopetin taistelulajit. On kivaa olla taas yksi jätkistä, mutta kuitenkin saada ne ihailemaan kun on välillä päättänyt laittaa hiuksia tai hameen päälle. Ne myöskin tekee mulle sellaisia kummallisia juttuja välillä kuin vaikka ostaa berliininmunkkeja ("kun mä aattelin hemmotella") tai jää yksin töihin yliaikaa jotta pääsen rättiväsyneenä raahautumaan kotiin (vain 15 min. tavallista myöhemmin).
Ja kahden viikon päästä lähden viikoksi New Yorkiin.
Niin, hyvä elämä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti