Festival Imperial 08 - La música nos une.

Vení, bailá, cantá, movete. And I beat you to it. Korkkasin festarikesäni eilen Alajuelan Guácimassa, esiintyjinä Le Pop, Café Tacuba, Babasónicos, Incubus ja Smashing Pumpkins. Ja totesin, että festarifiilis on jotain hyvin universaalia. Tuntui niin uskomattoman paljon Suomen kesältä, että jos ei ois ollu niin sairaan hauskaa, niin ois saattanut itkettää. Lisäksi Ticolandia yllätti mut aivan täydellisesti sillä, että jokin tapahtuma oli niin hyvin organisoitu. Just tän takia pessimismi kannattaa: kun odottaa uskomattoman pitkiä jonotusaikoja, toimimattomia laitteita, epäkäypiä bussilippuja ja mitä vielä, ja sitten huomaakin, että homma toimii, tulee aina iloisesti yllätetyksi. Ainoaksi miinukseksi lasken sen, että ainut saatavilla oleva alkoholijuoma oli olut ja ainut kasvisruoka churrot (hei, kyllä niillä voi elää). Vetelin sitten hampaat irvessä paikallista Imperialia, joka kylläkin oli sen verran kaukana oikeasta oluesta, että herra Elokuvamiehen ei kannata alkaa suunnitella mitään initiaatioriittejä Kaislassa tai Teerenpelissä. Old Rosie on edelleen ykkönen. Koko tapahtuman ajan meidät ympäröi melkoisen voimakas pilventuoksu. Jopa siinä määrin, että parilla pitkällä sisäänhengityksellä olis jo päässyt hyvin fiilikseen mukaan. Mutta olihan kyseessä kansainvälisen marihuanapäivän aatto. Täytyyhän niitä juhlapyhiä jotenkin viettää. Jostain syystä unohdan aina täällä paperit kotiin, niin siis eilenkin. En saanut punaista ranneketta, jossa luki "MAYOR DE EDAD" eli täysi-ikäinen. Koin pikapaluun teinivuosiin, kun jouduin pyytämään Sofiaa hakemaan mulle juotavaa. Teini-iän tuntu unohtui nopeasti, ja loppuillasta aloin jo muistuttaa eläkeläistä. Selkää särki koko päivän seisominen ja meinattiin kuukahtaa jo ennen vikaa keikkaa. Vanha ei oo vauhtikone. Mun on todella syytä pikkasen treenata turnauskestävyyttä. Mua sentään vaivaa vain väsy, onneksi. Kun tulin yöllä kotiin, Finn (saksalainen travelleri, joka asuu meidän luona pari kuukautta) huhuili riippumatostaan: "Sanni? Mä oon ihan hirveessä humalassa." Ollaan siis saatu tänään yhdessä myhäillä juniorin darralle (esp. "goma"), jota se kylläkin fiksuna poikana parantelee hedelmäsmoothiella ja unella. Ei ollenkaan huono suunnitelma...Nyt tän tädin pitäis jatkaa tutustumista costaricalaisen "kirjallisuuden" "klassikoihin". Mitä enemmän luen, sitä enemmän olen sitä mieltä, että tässä maassa ei ole kulttuuria. Hyvästi, festarifiilis...