¡Besitos! - ¿pero cuántos?

Kenellekään ei liene epäselvää se, että mun mielestä tervehdyssuukot ovat mitä ihanin tapa. Itse asiassa, nykyään muita pohjoismaalaisia tavatessa tulee kummallinen olo: Mitä? Pitäiskö tässä nyt ruveta ihan kylmiltään rupattelemaan ilman mitään rituaaleja? ¡Qué barbaridad! Mutta sitten, kun alkaa pohtia suukkojen määrää, niin alkaa jo kaivata taitoja korkeamman tason matematiikassa.Ticot suukottaa aina vain kerran, vasemmalle poskelle, samoin espanjalaiset. Ranskalaisten kanssa suukotetaan kaksi kertaa (tää on aivan lyömätön tunnistuskeino, jos sattuu olemaan epävarma henkilön alkuperästä). Ortodoksi-ihmisten, eli esimerkiksi äidin ja Sonjan kanssa taas pitää suukottaa kolme kertaa. Etenkin vaihtaribileissä joutuu välillä ihan miettimään, mitä moodia minkäkin henkilön kanssa käytetään. Saattaa nimittäin tulla noloja tilanteita, jos vaikuttaa kovin innokkaalta pussailemaan enemmän kuin lakisääteisen määrän verran. Tule apuun, Kaarina Suonperä!