Living in limbo

Tällä hetkellä olen ammatiltani seuralainen. Kun isälle kävi kutsu kertausharjoituksiin Lahden armaaseen Hennalaan (Suomen kolmanneksi suurimmat vankileirit 1919) pakattiin mukaan myös tämä matkamankka ruoka (-ja kosmetiikka, vaikkei isä sitä tiennytkään)palkalla. Suomen Sikako oli Al Capone-tunnelmaltaan varsin vaisu. Torilla myytiin vain piirakoita ja perunoita. Kaunis vanha Ristinkirkko, jossa isoukkini toimi suntioni on purettu ja paikalle säädetty uskomattoman ruma tiilihökötys. Kertoo hyvin paljon 70-luvusta se. Historiallisesta museosta löytyi aina yhtä ajankohtainen ;o( Sisällisota näyttely ja Askon huonekaluja. Irrallista. Mutta kaupungista sai John Friedanin tuotteita, joten ei tullut hukkareissu tästäkään.

Huonoja puolia kotona asumisessa on mm. se, että nyt tulee tuijoteltua telkkua kuin uutta porttia. Hirveällä intensiteetillä ja valtavan ihmetyksen vallassa. Hyviä puolia mm. astianpesukone, joka tiskaa astiat samalla kun... noh... tuijotan sitä pahuksen telkkaria. Toisaalta nettiaddiktioni on vähentynyt. Antiikkinen kotikone ja epäergonominen työasento (siis sellainen ergonominen, jossa ei voi löhötä) takaavat vain lyhyet vierailut.
Lisää ihasteltavaa löytyy toimivasta pesukoneesta ja täydestä jääkaapista. Myös toinen suu popsimaan pois valmistamiani ruokia on tervetullut. Yksin on tylsä kokata. Ja tämä ekstrasuu keittää myös kahvit jälkikäteen.


Kivaa on myös puutarha, jossa on kaiken sorttista rehua ja kukkasta Firenzen kivimaisemaan tottuneelle. Lisäksi ulos pääsee istuskelemaan ja juomaan iltapäiväkahveja. Mutta puutarhanhoidosta en tykkää. Saa ruoho kasvaa ja kaikenmaailman kukat kukkia ihan rauhassa. Onneksi loppuperheeni on innostunut tämmöisistä riipimis ja nyhjäystouhuista. Itse hyväksyn vain yrttien kasvatuksen. Loppu maa-alan saisi minun puolestani vetää japanilaiseksi kivipuutarhaksi aka kivisepeliksi. Tätä filosofiaa olen menestyksekkäästi toteuttanut mökillämme hoitooni annetuilla palstoilla.

Myös kylpyammeesta tykkään. Siinä voi loikoilla ja lillua, pestä pyykkiä, harrastaa luovaa askartelua tai vaan suihkutella rauhassa ilman vakavaa vesivahinkouhkaa. Lisäksi sinne voi upottaa kaikenlaisia ilmaisnäytemöhniä ja tehdä kokeita niiden vaikutuksella ihoon ja yleisilmeeseen. Toistaiseksi ei mitään vavahduttavaa. Ammeeseen myös pääsee helposti eikä tarvitse pelätä eksyvänsä kylppärissä ilman silmälaseja. Purkit ja putelitkin säilyvät näppärästi reunalla.
Elämä välitilassa käy tylsäksi. Odotan jo innolla muuttoa.