Tytöt on parhaita

Tiedätteks mitä? Nti Espoolla on hyppykeppiolo. Tällä kertaa tilanne ei liity siihen, että satun omistamaan ihan oikean pogo-stikin (ja votkaa, yhteensä siis juomapelin), vaan kyse on luonteeltaan henkisemmästä hyppykepistä, siitä sisäisestä, joka pakottaa pomppimaan paikallaan tasajalkaa silloin, kun on hyvien tyyppien kanssa yhteen ääneen samaa mieltä ja keksii jotain ihan nerokasta ja tietää jo valmiiksi että muut innostuvat kun sanoo sen ääneen muttei meinaa löytää sanoja sitten millään ja ja. Ja hei hei hei hei sit me voitas kans tehdä se sellanen tiedättekste! Kun verbaliikka ei pysy perässä, on turvauduttava ponnistusvoimaan.

Olen tehnyt keskipitkän kantomatkan suurisuuntaisia suunnitelmia kivojen ihmisten kanssa. Suunnitelmiin liittyy metallihiekkaa, maanantai-iltoja, Länsi-Teisko ja laatikollinen pieniä, värikkäitä pleksinäytteitä. Niin ja maailmanvalloitus taisi tulla mukaan keskusteluun jossain vaiheessa. Ihmiset, jotka pitävät asioista joista minäkin pidän (siihen listaan ei valitettavasti kuulu sen paree MM-lätkä kuin Euroviisutkaan) ovat saaneet uskoni ihmiskuntaan hetkellisesti palautumaan. Luvassa ensi viikolla: tavanomaista kyynisyyttä, misantropiaa, lakoniaa. Tai toivottavasti ei sittenkään.

Tässä ei nyt taida olla päätä eikä häntää.

Se johtuu vain siitä, etten kykene keskittymään kokonaisen virkkeen vertaa. Hypityttää. Noin kahdeksan tunnin kuluttua käyn hakemassa käytettyjä offset-peltejä eräältä painotalolta Vallilasta. Lisäksi on etsittävä hyviä keksireseptejä. Nimenomaan keksi-, muut leivonnaiset eivät nyt auta yhtään. Tässä on kyse eräänlaisesta hyvin tiukasta kulinaristisesta estetiikkanormistosta, ja keksit ovat ainoa hyväksyttävä ratkaisu.

Hyvä päivä. Huomennakaan ei ole huono. Huomenna on leipomispäivä, lukemispäivä, piirtämispäivä ja grillauspäivä.