Verbaliikka ei ole ollut ystäväni, joten tyydyn vain toteamaan, että niin surkeaa epäluovaa mökköpäivää ei ole keksittykään, ettei siihen auttaisi tuon erään kuvan teepaita. Koska satun tietämään, että paidan minulle aikanaan lahjoittanut murmeli vilkuilee tätäkin blogia, kiitos vielä kerran. Rakastan sitä, erityisen hormoniherkällä viikolla se on päällä suunnilleen joka toisena päivänä.
Lisäksi, Pix, odotin raporttia juhlistanne, mutta ei se mitään, se löytyi jo naapuriblogista... Wish I were there. Toisaalta itsellänikin oli hieno päivä silloin.
Ai niin. Gallup: Onko normaalia syödä kaksi (2) tohtori Ötkön pakastepitsaa päivässä?
4 kommenttia:
ihania kuvia sulla jälleen :) mä ajattelin tulla vihdoin kaapista ulos; heterona. naiset on vittupäitä. ei niitä kestä. kahville joku päivä?
Jaa, verbaliikka ei taida olla parhaita puoliani näinä päivinä. Onneksi Kirsikalla on sana hallussa ja toimiva kamera..
Pixie, kamerani hajosi juuri tuona kohtalokkaana cocktail-iltana. Voi tätä ironian määrää!
Ja Aino, tuottaa sydäntälämmittävän paljon lohtua kuulla että jokin mun tekele on onnistunut saamaan noin paljon hyvää aikaan, kun ompelen tässä toista tuntia hametta joka on rumin ikinä näkemäni! Tai ainakin huonoiten ommeltu.
Oon melko varma, etta ulkomailla asuvalla ihmisella on jotenkin isompi auktoritettii kotimaan kiperimpiin kysymyksiin ja siksi vastaan: ei niita voi syoda liikaa.
Lähetä kommentti