Jokapäiväisten ihmeiden odotusta

Olen tässä kohta viisi tuntia pitänyt tätä teksti-sivua auki, odottaen inspiraatiota, jota ei koskaan tullut. Olen nimittäin huomannut (ja pystyn sen jopa myöntämään, silloin kun en ole kiihdyttänyt itseäni pyhään raivoon mikä-sen-nimi-nyt-taas-oli vastaan) etten ole aikoihin kyennyt tarjoamaan maailmalle tai edes itselleni mitään substantiaalista.

Ei, en ole niin säälittävä, että olisin koko viisi tuntia vain tuijottanut tätä sivua. Tein muutakin, lähinnä hyvin tylsiä asioita. En mitään kivaa. Mikä on sääli, koska tänään on naistenpäivä (btw Onnea kaikille!) ja italialaiset menevät siitä ihan sekaisin. Mutta päiväkotilasten aiheuttama flunssa pitää minut hyvin kätevästi ja pysyvästi kotona. Ei siis ilmaisia kakkuja tai drinkkejä (noh, eipä mulla ole hajuaistiakaan enää, kiitos flunssan) eikä miesstrippareita (jotka olisivat enemmän kuin ok muuten, mutta sisäinen sielunmaailmani tuottaa erittäin häiritsevää kuvastoa näistä limaisista italialaisnuorukaisista, ja se jos mikä on niin NOT hot) minulle tänään(kään).

No niin, nyt se on seissyt tuossa yli seitsemän tuntia. Eikä vieläkään mitään. Miten ihmeessä mä oikein onnistun pitämään ääntä yllä niin pitkään? Siis yleensä. Ainakaan puheesta ei jää pysyvää tallennetta.

Olen kuunnellut klassista koko päivän ja ihmetellyt, että mistä ne löytävätkin niin identtisiä rauhallisia ja syviä miesääniä kaikkiin klassista soittaviin radiokanaviin. Vai onko olemassa joku supertietokone, joka sanelee välispiikit eri kielillä? Vai joku superihminen, joka taitaa hieman enemmän kuin kaksi kotimaista? Todistettavasti klassinen musiikki ei ole tehnyt minusta (ainakaan vielä) henkevää tai intellektuellia (vai oliko se jazz, jolla oli tämä vaikutus?). Lähinnä se on nukuttanut minua. Olen varma, että jossain päin Kreikkaa Euripides kääntyy haudassaan ja suostuttelee jumaliaan kostamaan tämän häväistyksen, mutta siitä huolimatta olen nuokkunut lukiessani Troijan naisten kärsimyksistä. Ehkä multa vain puuttuu empatia.

Oookei... seitsemän ja puoli. Myönnetään, jos mun muusalla ei ole suhdetta jonkun muun kanssa tai se ei sattunutkaan löytämään äkkilähtöä Bahamalle niin tähän mennessä se olisi jo hirttänyt itsensä lähimpään vertikaalisesti lahjakkaaseen asiaan tai anellut jotakuta armahtamaan ja lopettamaan sen kärsimykset.

Hyvää yötä kaikille ja hyvää naistenpäivää.