Aika paljon.
Minun muusani flirttailee rankasti vieraiden tekniikoiden kanssa, se horo.
Ohjelmassa tällä viikolla: Flight of the Conchords -maratonin emännöintiä, 30-lukubileet, pari esseetä, neljä työpäivää, kahvittelua erinäisten tahojen kanssa, joiden elämästä minulla ei ole ollenkaan niin kattava kuva kuin haluaisin, paljon vedostusta ja kotien etsintää Tukholman-tuliaisille. Tiedättehän: kirjahyllyyn tilaa vielä parille kirjalle, vaatekaapin tiivistämistä, kenkien järjestelyä hyllyyn, seinän etsintää julisteelle...
Pix, aion olla sillä tavalla paska jätkä, että teen tota kakkua ihan eri porukalle. Multa on pyydetty syndekakku lahjaksi ja sankari ei suoranaisesti ole sitä tyyppiä, joka sylkisi suklaan suustaan. Jos se on ylitsevuotavan hyvää, ni siitä voi ottaa revanssin myöhemmin.
Tukholma on hieno paikka. Se saa Helsingin tuntumaan hiukan ahtaalta. Ainakin kerran nauroin keskellä katua ääneen muistaessani taannoisen ihmetyksen, joka seurasi, kun pidin ajatusta Turkuun muutosta ihan älyttömänä. Ihan totta, hetkittäin ihmettelen, ovatko ystäväni koskaan edes tavanneet minua.
Toisaalta se, ettei kukaan edes kyseenalaista logiikkaani ilmoittaa heinäkuisten juhlien teema maaliskuun alussa ja se, kuinka kaikki jo puhuvat aiheesta kuin se olisi ihan kohta on aika ilahduttavaa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Kuvia, kuvia, kuvia, kuvia.
Siistiä, meidän blogissa on kuvia.
Kuvat on hyvä.
Kuvat nätti. Anne tykkää nätti. Tahtoo kuvat.
Lähetä kommentti