Turku kiittä Signorina A:ta kortista ja pahoittelee yleistä hiljaisuutta. Syksy on vaan vähän tylsää aikaa ja tämäkin nimeomainen yksilö on humahtanut ohi valtavaa vauhtia. Lisäksi voin yrittää vedota tietokoneeni totaalikaapaukseen (jotkut ovat ilmeisesti sitä mieltä että gradun kirjoittaminen voittaa tärkeysateeltaan bloggaamisen) ja tietoteknisiin ongelmiin, joiden takia en ole vieläkään saanut nettiä toimimaan kotona. Nyt vietän onneksi autuaallisen hiljaista viikkoa ja vapaa-aikaa on lähes enemmän kuin mitä pystyn järkevästi käsittelemään.
Sara täytti eilen vuosia. Oli ihanaa mennä kotiin ja löytää pöydältä porkkanamuffineja (vai muffinseja? Mitä sanovat kielipoliisit?) ja iso suklaakakku, jonka kuorrutus uhkasi valua yli lautasen reunojen. Lisäksi Sara tarjoili hyvin ahkerasti omin pienin kätösin sekoitettuja cosmopolitaneja, mikä oli erinmaisen ihastuttavaa. Toisaalta muutama tunti tästä ettenpäin syntymäpäiväsankari istui Onnelan vessan lattialla pitämässä puhetta asianhaaroista, jotka oikeuttavat synttärikännit (mm. 'Mulla on synttärit') mutta tästä huolimatta ilta oli suuri menestys.
Yritän organisoida hyvää hetkeä lähteä metsästämään toppalenkkareita ja hiusdonitsia. Nämä löydettyäni lupaan muotiblogtekstiä, toivottavasti kuvilla varustettuna.
Nyt lähden keittelemään glögiä, jonka himoa koko päivän kestänyt pikkupakkanen ja ohut lumikerros ovat kasvattaneet. Hyvää joulua!!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
4 kommenttia:
Heeeii! Onnittelut synttärikaimalle...tai kollegalle. Kyllä tälle nyt voisi keksiä jonkun fiksun sanan. Meillä joulukausi alkaa mun synttäripäivänä, eli nautimme eilen ekat glögit ja tortut. A söi neljä. Sille kuulemma tuli vähän huono olo. En ihmettele. Se saa nykyään niin vähän rasvaa, että varmaan painan kohta enemmän meistä kahdesta.
Kielipoliisi, apunaan Kielitoimiston sanakirja, suosittaa muffinia. Mutta niin kauan kuin myynnissä on esim. tuotteet nimeltä panini ja tapas, niin tuosta ei ole varaa russuttaa. On se monikon ja yksikön ero vaikea, on.
Jep, panini herättää täällä jatkuvaa hilpeyttä. Erityisesti amerikkalaisten tapa puhua "paninis", joka on kai sitten erityisen suuri määrä täytettyjä leipiä. Monikon monikko...
Suosittelen klassikkoa: nillittäkää ihmisille, jotka puhuvat graffitista siinä merkityksessä kuin useimmat siitä puhuvat. Niistä puhuvat ihmiset kun tunnetusti ovat erityisen iloisia, kun niille huomautetaan näistä.
"Mikä on monikko?"
Lähetä kommentti