perjantai 21. syyskuuta 2007

CiaoCiao vaan teillekin...taas

Minä jos kuka en innostu hirvittävästi small talkista. Puhun mielelläni, sen tietävät kaikki, mutta mielellään ajattelen puhuvani asiaa. Ja kun meillä kerta on kaikki nämä sanat, miksei käytettäisi niitä, häh? Ekonomiset italialaiset (oksymorooni jos mikä) ciaociaottelevat. Kaikkialla ja kaikille.

Ciao korvaa kätevästi kaikki muut fraasit hyvästä huomenesta hei näytät hyvältä asti. Mutta eihän tämä yksipuolisuus mitään vaan se yliannostus ja huomioimisen määrä.

Jokainen muutos status quossa: liikahdus talossa, ulos tai sisään, huoneessa, kylppärissä, ulko-ovella, pitää tiedostaa ja tuoda esille hihkaisemalla innostunut "Ciao!" johon vastataan yhtä innostuneesti "Ciao!" ja kaikki on taas hyvin, katastrofi vältetty.

Ja sitä ei suomalainen ymmärrä, että miksei sitä saa liikkua ihan ilman ilmoituksia ja tiedotuksia.

Ihmetteleepi A. joka tunnetusti (kuten Pixie-kulta tietää) vastaa kaikkiin toivotuksiin mieluiten ynähtämällä epäselvästi.

Ei kommentteja: