keskiviikko 16. tammikuuta 2008

Honi soit qui mal y pense

Lohturuokaa etsittäessä kaakaon kanssa ei voi mennä kovin väärään. Ei varsinkaan jos ripauttaa (okei, kaataa puoli pussia) mukaan vaahtokarkkeja. En tainnut taaskaan ajatella asiaa ihan loppuun asti. Ne karkit vaan katos! Suli siihen kamaan! Joten piti sitten lisätä se toinenkin pussin puolikas. Ei, enpä taida olla bikinikunnossa kesäksi. Toisaalta voin todeta, että maailmalle on päässyt jo leviämään ihan liikaa bikinikuvia allekirjoittaneesta. Ja että sellainen hurvattomuus on nyt sitten loppu.











Istuskelin sängyllä uusissa vaaleanpunaisilla kissanpennuilla koristeilluissa pyjamanhousuissa ja pohdin tulevaisuutta. Tammikuussa ihmisten oletetaan tekevän niin. Joten leikitään sitten mukana. Oletettavasti jään tänne vielä toukokuuksi, vaikka kämpästä ei ole tietoakaan ja kaikki tuntemani ihmiset lähtevät pois kauan ennen sitä. Ehkä minusta nyt viimein tulee sivistynyt ja henkevä kun ei ole muutakaan tekemistä kuin sivistää itseään. Tosta henkistämisestä nyt sitten tiedä... Vakavien ajatusten jälkeen lohturuuan tarve oli itsestäänselvä. Ei ole ihmisten hommaa tämä.

Yllättyyköhän kukaan jos sanon, että täällä sataa yhä. Ja että ulkomailla asuminen vaikuttaa suomityttöihin mielenkiintoisella tavalla. Minä(kin) olen kehittänyt alusvaateaddiktion. Intimissinin alennusmyynnit koituvat vielä tuhokseni.

Onneksi on kaakaota, vaahtokarkkeja ja kammottavan imelä italialainen rakkausromaani täynnä kreivittäria ja tallipoikia.

2 kommenttia:

aino kirjoitti...

Haa! Just vast bongasin, että toihan on tuttua settiä tossa toisessa kuvassa!

tokyoska kirjoitti...

Moi,

mä nyt vaan sanoisin, että tuu kotiin, jos toukokuu ei houkuta siellä - Suomessa on ainakin asuntoja ja ihmisiä :). Jos olisin parempibudjettinen, sanoisin, että jää toukokuuksi, ja tulen mukaan kiertämään italiaa, mutta juuri nyt lasken onko minulla varaa mennä kahta kertaa pääkaupunkiseudulle helmikuussa, joten myönnän olevani kurjimus ja pysyväni ikuisesti Turussa...