Tutkimusmatkailija Närhin seikkailuja: Rooma

Paluumatkalla lentokoneessa vaivasi omituinen irrallisuuden tunne. Koko kone puhui venäjää ja vieressäni suomalainen tyttö flirttasi italiaanon kanssa maailman pahimmalla tankeroenglannilla. Oikeasti, jos väittää asuneensa Italiassa neljä vuotta eikä puhu lainkaan italiaa tai tuon parempaa englantia, jotain on pakko olla pielessä.

Lentokentällä juoksenteli polvihousuisia ipanoita Loppiaskruunut päässään. Irrallisuuden tunteeni vain lisääntyi.

Se pääty sitten taas seikkailemaan Italian halki. Päivän pituinen pikavisiitti Roomaan. Ehdin käydä läpi Colosseumit (oli muuten kasvanut, eikä lainkaan niin säälittävä enää) Fontana di Trevit ja Vatikaanit. Aika hyvin tehty, vaikka itse sanonkin. Liikuin nimittäin jalan ilman karttaa ja vesisateessa.

Sateenvarjokauppiaat ovat täällä hankalia. Ensimmäisten pisaroiden ropistessa hinnat nousevat pilviin ja ainakin mulle iskee takapakki ja yleinen härkäpäisyys. En varmasti osta, kyllä suomalainen saatana yhden italosateen kestää. Kestää, juu, kyllä kestää, mutta ei se mukavaa ole huomata, etteivät ne ekat pisarat sitten olleetkaan samalla myös viimeiset. Mutta päätös on tehty ja jos joskus päivän puolessavälissä päätyisin ostamaan sen sontikan antaisin niille (sateenvarjomyyjät) luovutusvoiton. Ja siihen ei suomalainen sisu taivu. Lampsin sitten märkänä eteenpäin ja murisin kauppiaille.

Rooma näin talvella ja sateessa ei ollut lainkaan niin autio turisteista kuin olin toivonut. Ehkä kaikkialle liimatut valtavat ALE-kyltit huokuttelivat niitä. Minua huokutti ainakin Intimissinin alennusmyynti (rintsikat 10 e ja alushousut 5 e!) ja saatoinpa jopa sortuakin. Ihan hiukan vaan...

Vatikaanin eksyin omituista reittiä ja sain nähdä sveitsiläiskaartin vahdin vaihdon. Eksyin myös muurien sisäpuolelle, mistä minut varsin tarmokkaasti häädettiin. Vaikeaa on ottaa tosissaan vartijaa joka pukeutuu pussihousuihin, mutta aseistukseen kuulunut hilpari kyllä hiljensi hymyni.
Näin myös katolisen maailman virallisen jouluseimen (presepi). Yllätys, yllätys, oli hyvin traditionaalinen ja iso. Valtavasti ihmisiä ihasteli, rukoili ja viskoi lantteja seimen eteen levitetylle verkolle. Se siitä köyhyyslupauksesta...
Hienoa Vatikaanissa olivat myös paikoilleein integroidut mellakka-aidat ja äänentoistolaitteet. Siellä pystyisi järjestämään huippuluokankonsertteja...
Amerikkalaista Bobia en nähnyt. Kaipa meillä on vielä jossain, jollakin tallessa se kuva ekalta reililtä?

Keksin myös miten Rooman metro toimii. Kyllä siitä oikeasti on hyötyä, kannattaa vain suunnata suoraan Terminilta A-linjalla Ottavianon pysäkille Vatikaanin viereen ja sieltä valua kohti antiikin aikaista keskustaa.

Anekdoottina mainittakoon, että "Original Marines"-niminen kauppa ei suinkaan myy mitään amerikkalaista machoilutavaraa vaan lastenvaatteita.

Hah, ja nyt näin myös Espanjalaiset portaat (ital. Scalinata della Trinità dei Monti). Joissa ei näin sivumennen sanoen ole sitten yhtään mitään nähtävää. Noh, sain mä paahdettuja kastanjoita halvalla kun auttelin japseja ottamaan ryhmäkuvan.