Miksi aina käy niin, että kun nukkuu kunnon yöunet on koko päivän ihan kuollut ja jos torkahtaa pariksi tunniksi joku yö, niin seuraavan päivän on yks duraceljänö? Samaan sarjaan ratkaisemattomia maailmankaikkeuden arvoituksia kuuluu myös se, että jos on aamulla aikaa laittautua ja syödä myöhästyy ja vice versa.
Söin kunnon aamiaisen ja jouduin siis pukeutumaan hirveällä kiireellä ja juoksemaan italian tunnille. Unohdin sählätessä ehostaa itseni, mutta olin kuitenkin onnistunut sokkona vaatteita hamuillessani valitsemaan yhteensopivat alusvaatteet.
Lienee totta, että kauneus ja äly eivät viihdy samassa päässä, sillä ensimmäistä kertaa koko viikolla löysin oikealle luennolle. Eikä luennon sisältöä oltu edes muutettu. Sali oli uskomattoman komea. Ilmeisesti vanha tanssiaissali. Miinuksena paikka kaikui niin paljon, etten saanut opettajan puheesta selvää.
Kaupungilla käveli vastaan limainen pinkeäksi pumpattu bodari, jonka paidan kauluksesta pursusuvat rintakarvat ja teksti julisti "Italian pleasure". Ällöttää yhä.
Illalla lennän Brysseliin auttamaan äitiä muutossa. Huomenna pitäisi tapella kämppään netti. Jihuu, odotan innolla. Raportoin sitten siitäkin matkastu kun palajan. Tai jos olen sodassani voitollinen ja saan sen nettiyhteyden, jo paikan päältä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Kerro äidille terveisiä, mikäli olet voitokas ja saat koneen siellä Brysselissä yhteistyökykyiseksi.
Lähetän myös terveisiä ja kyselen samalla muun perheen kuulumisia. Joko Jossu on maailmalla?
Lähetä kommentti