maanantai 15. lokakuuta 2007

La cucina italiana: (super)Mercato

Supermercatot ovat pinta-alaltaan piskuisia, mutta sisältävät suurinpiirtein kaiken mitä ihminen voi tarvita. Maitos ja leipää saa baareistakin, vihanneksia torilta. Pienimmässäkin lähikaupassa on suoramyyntitiskit lihalle, kalalle, leipomotuotteille, juustoille ja leikkeleille. Usein vielä erikseen. Keskustassa kaikki nämä artikkelit myydään eri kaupoista. Isoista kaupoista löytyy usein oma huone pullovesille (frizzante e naturale).

Hedelmiä ja kasviksia saa kiitettävästi, pakattuna ja irtona. Jostain syystä pakatut ovat paljon suositumpia. Kaikki vihannekset ym. ovat likaisia ja vaativat poikkeuksetta pesun. Vasta tällä viikolla olen selviytynyt voittajana tomaattiviidakosta. Taitolaji tämäkin.

En ole löytänyt margariinia. Tuorejuustoja on kahta makua: maustamaton ja maustamaton light. Pepsiä ei ole, vain loputon määrä Coca Colaa. Ostin kerran vahingossa kofeinitonta. Hyi hitto! Nyt kävelen toiseen kauppaan saadakseni Pepsi Maxini. Rasvatonta maitoa ei ole, mutta latte frescoa löytyy. Pohdin aina, että mitä se toinen maito sitten mahtaa olla... Myös omega3-maitoon olen törmännyt.

Leikkeleet ovat salamia, crudoa (kuivattu) ja cottoa (keitetty). Tosin näiden nimikkeiden alla myydään noin sataa eri tuotetta. Yritä siinä sitten valita. Sama koskee juustoja. Löytyy mozzarellaa, pecorinoa ja parmegianoa. Mutta kuinka monta erilaista mozzarellalaatua ja eri kaupungeista peräisin olevia pecorinoja... huh.

Leipää saa käytännössä ikuisesti säilyvänä Mulino Biancona (Barillaa sekin) ja paikalla leivottuna, usein jo kovettuvana, limppuna. Lisäksi löytyy tietty chiapattaa, patonkia ja focacciaa. Jälkimmäinen tihkuu öljyä ja on taivaallista. Makuina juusto, tomaatti, sipuli ja peruna. Lisäksi omituista valmiiksi paahdettua leipää, joka on kivikovaa. En ymmärrä.

Viiniä saa kaikkialta, tietysti. Lähikaupasta löytyy myös Bombay Saphirea ja Sandemania. Pullo porto rossoa kustantaa 10,5 e. Irtokarkkeja, tai mitään makeisia, ei ole. Keksejä ja suklaata sitäkin enemmän. Italialainen suklaa on hyvin harvinaista. Myös kahvivalikoima on yllättävän pieni. Kaikki juovat Lavazzaa, usein valmiiksi maitojauheella höystettynä seoksena. Yäk. Itse käytän toscanalaista Manaresia.

Murohyllyt aiheuttavat ahdistusta, kuten pastahyllytkin. Troppo, troppo e troppo. Työstän itseäni läpi hitaasti. Kahvimurot ovat vielä kokeilematta.

Ei kommentteja: