maanantai 29. lokakuuta 2007

Pikkusiskot, osa II: tuo ikiaikainen murheenkryyni

No niin, hoidan oman osuuteni blogidramatiikasta. Mun pikkusisko lähtee Amerikkaan (siihen pohjoisempaan, johon mä en ole niin hulluna). Isosiskojen sydämet ovat murentuneet pieniksi palasiksi. Päästiin molemmat eilen koteihimme asti ja sitten itkettiin kakskyt minuuttia. Minä sängyn reunalla, Jenni keittön pöydän ääressä. Ja siipat oli hämmentyneitä. Taidetaan olla toisillemme sukua.
Kyse ei ole siitä, etten olisi iloinen Annin puolesta. Kalifornia on enemmän sen paikka kuin mikään, perhe (suomalainen) kuulosti ihanalta ja mahdollisesti haluaa kuljetella siitä muuallekin päin maailmaa ennalta määrittelemättömän ajan. Mutta mun siskot on mulle kuin oikea ja vasen käsi, mä en vaan tule toimeen ilman niitä. En halua edes kuvitella sitä ikävän määrää, joka on luvassa. Se tyttö kun ei pääse edes jouluksi kotiin. Ehdittiin kyllä äidin ja isän kanssa tottua ajatukseen jouluaatosta, jolloin kenellekään ei tarvitse järjestää mitään, saa käydä kirkossa niin paljon kuin haluaa ja vetää joulupäivänä vaikka kalsarikännit. Ei huonompi idea. Kirkkoa ja kalsarikännejä ei varmaan sais esittää samassa lauseessa?
Ja sitten on tää aikahomma. Alustavasti se lähtee neljäksi kuukaudeksi, mutta mahdollisesti pidemmäksi aikaa. Siinä välissä mä itsekin lähden vaihtoon, eli seuraava tapaaminen venyy jonnekin ties minne. ja tää ei ole mun makuun riittävän eksakti aikamääre, vaikka lattareita ihailenkin. Miksi se mun oma lähtö nyt tai silloin pari vuotta sitten ei tunnu niin vaikealta ja vaaralliselta???Pahoittelut kaikille niille läheisille, joille olen aiheuttanut ja aiheutan vielä useamman kerran tällaisen tunteen.
Olen lohduttanut itseäni seuraavilla asioilla:
- San Francisco on homokaupunki, on siis epätodennäköistä, että se löytää sieltä miehen ja jää sinne (tää on mun suurin pelko ja joo, tiedän kyllä, että argumentti ei ole aivan aukoton)
- Se ei ole siellä vielä täysi-ikäinen eli ottaa ehkä juhlimisen kannalta vähän rauhallisemmin kuin täällä koto-Suomessa (ei ihan vankalla pohjalla tämäkään, mutta jollain on itseään vakuuteltava)
- Amerikkalaisten joukossa Anni voi vihdoin tuntea itsensä tosi älykkääksi. Ja se on jotain se.
- Kaliforniassa ei joudu syömään kakkaa.
Parasta on se, että jos pääsen Costa Ricaan vaihtoon (terveiset yliopiston kv-palveluille, asiasta vois jo ilmoittaa ennen kuin olen kalju ja hypin pitkin seiniä), voin joko käydä siellä vierailulla (kyllä pikkusisko on syy, jonka takia luistetaan kaikista periaatteista koskien kyseistä valtiota), Anni voi tulla Costa Ricaan tai voidaan tehdä treffit esim. Meksikoon tai Kuubaan salsaamaan. Näistä suunnitelmista ja siitä, että ne loppujen lopuksi on aika realistisia, tuli sellainen olo, että maailma on osterimme. Ja Mortti ja Vertti (eli me) saattaa onnistua järisyttämään Amerikan mannerta aika lailla.
*huokaus* Kai tämä tästä...Jos vaan kaikki Kalifornia- tai San Francisco-aiheiset biisit (keksin kolme, pistetään kisa pystyyn) lakkais soimasta päässä ja piinaamasta mua!

16 kommenttia:

NärhiA kirjoitti...

Mitkä kolme?
Eagles: Hotel California
RHCP: Californiacation (eiks joku sen niminen biisi ole..?) ja Dani California
San Francisco (Be Sure to Wear Some Flowers in Your Hair), noin miljoona eri esittäjää
Frank Sinatra: I left my heart in San Francisco
Phantom Planet: California
ja sitten se viisu jossa lauletaan "Oi, Susanna, ei pidä sinun sureman! Minä kierrän vain Kalifornian ja
jälleen palajan" samalla sävelellä kuin pikku oravien "Kuu-ukko".
aikas hyvin tuli mieleen, väitän.

aino kirjoitti...

Mikä periaate tää nyt on? Mä en ollu tietonen, että sulla on jotain päätöksiä olla menemättä jenkkeihin. Ei oo sun tapasta päättää tommosia mistään paikasta käymättä siellä ensin!

Sit ei pidä unohtaa Vanessa Carltonin biisiä San Francisco! Se ois melko rasittava, jollei sitä unohtais heti ku se lakkaa soimasta. Ja sit hei! California Dreaming! Kamoon! The Mamas and the Papas! Joku muuki tuli äsken mieleen listalle lisättäväks, mut nyt unohdin jo, et mikä.

Kerro sille siskolles, ettei kutsu sitä kaupunkia lempinimillä "Cisco" tai "San Fran", olen nimittäin kuullut, että paikalliset vihaa molempia. Kutsuvat ilmeisesti sitä nimellä "The City". Mutisisin jotain, jollei stadilaisilla ois samanlaisia suureellisia käsityksiä omasta kaupungistaan.

aino kirjoitti...

Ja koko Beach Boysien tuotanto!

Sandra kirjoitti...

Musta se periaate on jokseenkin ilmiselvä just nyt. En kai mä vapaaehtoisesti kantais rahaa hallitukselle, joka käyttää sen siihen, että ihmisiä listitään huvin vuoksi. Yksinkertaista, rakas Watson. Annoitte mun päälle lisämateriaalia, kiitos. Tällä hetkellä sen on vallannut se O.C:n tunnusbiisi...Voi tuskaa...Näitä kisoja täytyy selvästi tehdä useammin. Vastasin kirjamessuilla kyselyyn "10 laulua, jotka suomalaisen tulee osata". Siinä ei ollut järkeä.

Sandra kirjoitti...

Ja miten me saatettiin unohtaa California über alles!!!

Inka kirjoitti...

Ultra Brahan laulaa kanssa, että "Kalifornian ruosteiset kukkulat, ja San Franciscon ne ovat siellä, voi suru..."

Ja mahtava ysärihiphop-renkutus Tupacilta ja Dr. Dreltä: California Love!!!

Kolmatta en tähän hätään keksi kun noi perusbiisit sanottiin jo.

Saako sitä kaupunkia sanoa Friscoksi? Vai onko sekin jollain kiellettyjen lempinimien listalla?

NärhiA kirjoitti...

Musta tuntuu, et meillä on listalla samoja biisejä, mut eri tyyppien esittäminä...
USA on kyllä niin yksityisyrittäjien ja valtion minimaalisen sekaantumisen (taloudellisesti... muista aspekteista ei nyt sit puhuta) etten oikein usko, et hallitus varsinaisesti saa iskettyä kyntensä turismiin.

Anonyymi kirjoitti...

Jos näin asianomiasena saa lohduttaa, NIIN... Se on tosi lyhyt aika minkä oon poissa! Tuun jo helmikuun lopul pois ( jos tuun, BUHAHAAA! )
Ja yks biisi on joku sellanen ku California girls!
Ja Sanni rakas, on siellä muitakin ku homoja, sorry!

NärhiA kirjoitti...

Lemonaattorilla on kuulemma myös biisi nimeltä Kalifornia.
Olin eilen brittipubissa ja ne olivat pistäneet nämä postaukset soittolistalleen. Hyvin pelottavaa telepatiaa...

Sandra kirjoitti...

Nyt on tainnu siukulla jäädä osa tekstistä lukematta...Kyllähän mä sen tiedän, että jonkun siellä on oltava hetero. Enkä jätä pois myöskään sitä mahdollisuutta, että käännyt itse tunnustamaan sateenkaaren värejä :) Ja aikaahan ei ole vielä lyöty lukkoon. Enkä mä ole siltikään oo täällä, kun tulet. Nih. Olemme juuri luoneet (muistaaksemme) pisimmän kommenttiketjun. Että yritetäänpäs vielä kovemmin ihmiset!!! California Girls on varmaan BB:n eli Beach Boysin. Huom! Eri asia kuin Beastie Boys. (tää oli Annia varten)

aino kirjoitti...

California girls! Se se oli!

mononegro del fuego kirjoitti...

Wax - California

universumin coolein video (Beavis & Butt-Head asteikolla)

Anonyymi kirjoitti...

Sanni sä annat ihmisten ymmärtää et mä olisin jotenki tyhmä! En vaan aina oo ajatellu samoja asioita, ku toiset, ja sen takia muille ihan yksikertaset asiat voi olla mulle yllätyksiä. Elämä on paljon jänskempää näin, kantsis sunki omata sama taito!

aino kirjoitti...

I'm so smooth I've got beard on my hands.

Sori, oli pakko.

mononegro del fuego kirjoitti...

Oli ihan pakko kattoo se jakso uudestaan. Lollahtelin yksin huoneessani.
"It's like they say: When you're gonna walk the walk, you've gotta ... öö ... talk too".

eeva kirjoitti...

maailman ihanin biisi:
Ben Lee: No Room to Bleed.

siinä lauletaan "caught in a day, wait for a sign, I want to see the lights of San Francisco at night".

Kuuntelin sitä koko abikevään ja olin 85% varma että tähän aikaan elämässäni asuisin jo Kaliforniassa.